Tietoa kasvattajasta

Kuva: Linda Toivonen Photography.
Kuva: Linda Toivonen Photography.
Kuva: Aino Vakkilainen.
Kuva: Aino Vakkilainen.
Tedin kanssa Kotkan pentunäyttelyssä 29.9.2019. Tedi oli ROP ja RYP-1, kasvattajaryhmä sai KP:n.
Tedin kanssa Kotkan pentunäyttelyssä 29.9.2019. Tedi oli ROP ja RYP-1, kasvattajaryhmä sai KP:n.
Rauniotreeneissä Tildan kanssa kesällä 2023.
Rauniotreeneissä Tildan kanssa kesällä 2023.

Koirat ovat kuuluneet elämääni jo pitkään. Lapsuudessa perheemme ensimmäinen koira oli karkeakarvainen mäyräkoira Sunttu, jota naapurimme kiusoitellen kutsuivat narun perässä vedettäväksi nakiksi. Ensimmäinen oma koirani oli tricolour-värinen pitkäkarvainen collie Senja, jota olin toivonut pitkään  ihastuttuani  rotuun Lassie-elokuvia katsottuani. Senja oli valitettavasti luonteeltaan erittäin arka, joten sen kanssa oli arjessa monenlaisia haasteita ja hankaluuksia. Jo tuolloin minulle kristalloitui ajatus siitä, että jos joskus tulen itse kasvattamaan koiria, tulen ehdottomasti panostamaan luonteeseen, sillä se on terveyden lisäksi mielestäni koiran tärkein ominaisuus. 

Koiraharrastukseni jatkuessa tutustuin vielä moneen muuhunkin rotuun ja minulla on ollut mm. englanninbulldoggi Amanda (tämän rodun myötä pääsin läheltä näkemään mitä vääränlainen jalostustyö voi tehdä yksilöiden hyvinvoinnille. Ensimmäiset kokemukseni kasvattajantyöstä ovat myös tämän rodun parista.), bullmastiffi Herkules (jolla oli valitettavasti pahoja allergioita, Herkuleksen luonne oli täyttä kultaa!), länsiylämaanterrierit Blanka ja Rosa (ja nykyään arvostan kovasti rotua jota ei tarvitse trimmata, sillä etenkään Blanka ei vanhemmiten tykännyt enää turkin nyppimisestä), lasten ollessa pieniä chihuahuat Topi ja Tytti (tästäkin rodusta kasvatuskokemusta muutaman pentueen verran), sekä dobermann-uros Tino. 

Tinon kanssa aloitin pelastuskoiraharrastuksen Espoon Pelastuskoirissa vuonna 2017. Tino ei kuitenkaan luonteensa puolesta täysin sopinut pelastuskoiraharrastukseen, sillä Tino oli melko varautunut vieraita ihmisiä kohtaan, perhekoirana lapsiperheessäkin sitävastoin maailman ihanin ja luotettavin. 

Tinon jälkeen lähdin etsimään koiraa nimenomaan pelastuskoiraharrastusta silmälläpitäen ja törmäsin sattumalta sileäkarvaiseen collieen. Pitkästä koirataustastani huolimatta tämä hieman harvinaisempi rotu ei ollut tullut koskaan vastaan, enkä siis tiennyt rodusta mitään. Aiemman colliekokemukseni pohjalta mietin, voisiko rodusta tosiaan olla vaativaan pelastuskoiraharrastukseen, mutta sain tukea päätökselleni tutuilta pelastuskoiraharrastajilta ja yllätyksekseni rodun edustajia löytyikin lajin parista. 

Blue merle kiehtoi minua värinä kovasti ja ajatuksena oli hankkia narttu, mutta peruutuksen vuoksi olikin tarjolla lähes luovutusikäinen kasvattajan luona kutsumanimen saanut Eetu. Eetu lyheni ensin Ediksi ja ristin koiran sitten melkein heti Tediksi, sillä perheessämme oli tuossa vaiheessa sovittu, että koirien nimet alkavat T-kirjaimella. 

Tedi onkin osoittautunut ihan timantiksi ja yllätyksekseni käyttökoiraksi hankitusta pojasta on kuoriutunut myös näyttelyvalio, en voisi olla ylpeämpi. 

Tedin kanssa harrastamme pelastuskoiralajeja Espoon Pelastuskoirissa ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirissa, sekä lisäksi tottista ja jälkeä Palveluskoiraklubi EPK:n riveissä. Olen itse kouluttautunut pk-koetoimitsijaksi oppiakseni lisää ja olen toiminut jo muutamissa pelastuskoirakokeissakin vastaavana koetoimitsijana. Olen suorittanut VAPEPAn peruskurssin, etsintäkurssin ja viestikurssin sekä Suomen Pelastuskoiraliiton Hälytysryhmäkoulutuksen. Suomen Palveluskoiraliiton puolella olen suorittanut PEKO Apuohjaaja ja koiranohjaajan perustaidot-koulutuksen.

 Tilda tuli minulle ’Tedin morsiameksi’ eli kun ajatus omasta kasvatustyöstä alkoi kirkastua, toivoin tervettä ja luonteeltaan erinomaista narttua oman kennelini kantanartuksi. Tilda löytyi Tedin kasvattajan vinkkien perusteella Slovakiasta pitkän linjan colliekasvattajalta ja olen ollut valintaan erittäin tyytyväinen. Sekä Tedi että Tilda edustavat niitä asioita joita haluan koirassa nähdä - toiminnallisuutta, valppautta, energisyyttä, hyvää hermorakennetta, valmiuksia monenlaiseen tekemiseen ja harrastamiseen, avointa ja sosiaalista luonnetta, rodunomaista ulkomuotoa ja hyvää terveyttä. 

Minulle koira on ensisijaisesti perheenjäsen ja tärkeää on, että suhteessa vallitsee molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus. Kennelnimeksi valikoituikin Trusted Companion, joka mielestäni kuvaa hyvin ajatustani toimivasta koirasta - luotettava kumppani arjessa ja ihan kaikessa mihin yhdessä päätättekään ryhtyä!

KENNEL TRUSTED COMPANION
Kaikki oikeudet pidätetään 2024. Copyright © 2024 Susanna Laajava / Kennel Trusted Companion. All rights reserved.
Luo kotisivut ilmaiseksi!